Suomalaiset keksivät, miten Afrikan metsät voidaan pelastaa – sambialaiskylässä ei enää kerätä puita poltettavaksi vaan istutetaan niitä – YLE

Afrikassa elää ilman sähköä noin 600 miljoonaa ihmistä, jotka keittävät ruokansa puulla. Ruoanlaitto polttopuulla aiheuttaa metsätuhoa, aavikoitumista ja hiilidioksidipäästöjä – mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Polttopuun käyttö ruuanlaitossa on siis yksi Afrikan ja samalla maailman suurimmista ongelmista.

Suomalainen Afstor-yritys uskoo löytäneensä ongelmaan mahdollisen ratkaisun.

Lappeenrantalainen sarjayrittäjä ja keksijä Ari Piispanen on kehittänyt yhdessä Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston energiatehokkuuden professorin Jero Arolan kanssa aurinkosähköllä toimivan keittimen, jonka he toivovat vähentävän polttopuun käyttöä Afrikassa. Samalla perhe saa sähkövalon.

– Sambiassa kaikki lapset eivät voi käydä koulussa, koska päivällä pitää kerätä puuta. Myös läksyjen teko illalla on vaikeaa ilman sähkövaloa, sanoo Afstorin toimitusjohtajana työskentelevä Ari Piispanen.

Pariakymmentä keitintä on jo kokeiltu puolen vuoden ajan kuivuudesta kärsivän Etelä-Sambian kylissä. ** **

Aurinkopaneelihella
Afstorin keitintä on kokeiltu puoli vuotta Sambiassa.Kare Lehtonen/Yle

Liesipakettiin kuuluvat aurinkopaneelit, akusto ja induktiokeitin. Kokeilu on tehty paikallisen ympäristöjärjestö Green Living Movementin avulla. Järjestön mukaan keitin on helpottanut erityisesti naisten ja lasten elämää, koska heidän ei tarvitse enää kerätä polttopuuta.

– Siellä on oltu varsin tyytyväisiä keittimiin. Kylänjohtajat ja muut ovat olleet tosi kiitollisia tästä avusta kokeilualueella Etelä-Sambiassa, Green Living Movement -ympäristöjärjestön Suomen yhdistyksen hallituksen jäsen Katja Mansikkaniemi kertoo.

Ei ilmaiseksi

Saharan autiomaan Afrikassa arvioidaan kasvaneen(siirryt toiseen palveluun) noin 10 prosenttia viimeisen sadan vuoden aikana. Metsäkato kuivilla seduilla edistää maan eroosiota, joka helpottaa autiomaiden leviämistä.

Näin tapahtuu myös eteläisessä Afrikassa Sambiassa.

Afstorin tarkoituksena onkin lisätä metsän istutusta alueilla, joilla keittimet otetaan käyttöön. Metsän istuttaminen on leivottu sisään keittimen hankintaan. Keittimen hankkineet perheet maksavat keittimestä osallistumalla puiden istutusohjelmaan alueella.

– Sambialaisesta ministeriöstä sanottiin, että ilmaiseksi keitintä ei saa antaa, koska tällöin sitä ei arvosteta tarpeeksi. Tässä mallissa ihmiset maksavat pienen osan keittimestä kuukausittain istuttamalla puita, Piispanen toteaa.

Sambialaiset istuttavat puita
Puiden istutusta Sambiassa. GLM Sambia

Keittimiin on asennettu käyttötuntilaskuri, jonka avulla sen käyttöä ja näin syntyviä päästövähennyksiä voidaan mitata. Aluksi mittaus tapahtuu paikan päällä käymällä, mutta myöhemmin keittimiin on tarkoitus asentaa etämittarit.

– Afrikassa viiden hengen perhe polttaa vuodessa keskimäärin noin 4000 kiloa puuta. Siitä syntyy 6,4 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Nyt ihmisten ei tarvitse enää kerätä polttopuuta ruoanlaittoon, Piispanen sanoo.

Asiakkaat länsimaissa

Piispasen mukaan liesien toimitus-, myynti- ja huoltoketju Sambiassa on valmis. Sen muodostavat GLM-ympäristöjärjestön ihmiset. Myös keittimien toimivuus on varmistettu puolen vuoden kokeilussa kylissä.

Varsinaisia asiakkaita keittimille ovat länsimaiset yritykset ja julkisyhteisöt, jotka voivat korvata ilmastopäästöjään ostamalla keittimiä Afrikkaan.

– Tällainen keitin vähentää enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin sähköauto, jolla ajetaan vuodessa 50 000 kilometriä ja yhden sähköauton hinnalla voi ostaa neljäkymmentä keitintä, Piispanen sanoo.

Sähköautojen todellisista päästövähennyksistä ei ole selvää käsitystä, koska vähennys riippuu pitkälti siitä kuinka paljon auton valmistuksessa aiheutuu päästöjä ja miten auton käyttämä sähkö on tuotettu.

Tyttö valmistaa ruokaa avotulella Hararessa Zimbabwessa.
Miljoonat ihmiset Afrikassa keittävät yhä ruokansa nuotiolla. Aaron Ufumeli / EPA

Keittimen hinta ostajalle on 2500 euroa.

– Hintaan kuuluu keitinjärjestelmä, kuljetus kylään ja päästöjen seuranta seuraavat viisi vuotta, Piispanen kertoo.

Piispasen mukaan liesien markkinointi on lähdössä käyntiin. Lappeenrannan kaupunki on jo hankkinut kaksi ensimmäistä keitintä.

Afstor on Piispasen mukaan saanut Business Finlandin vuoden rahoituksen toiminnalleen.

Tällä hetkellä liesiä kootaan vielä Lappeenrannassa, mutta tuotanto on tarkoitus siirtää myöhemmin paikan päälle Afrikkaan. Koekäytössä olleiden noin parinkymmenen keitinjärjestelmän lisäksi Afstor on tilannut osat sataan uuteen keittimeen.